Biohiilen tuotantoa infraprojekteihin ja myyntiin 

GRK pystyy käyttämään biohiiltä omissa infra-alan projekteissaan esimerkiksi kasvualustoissa, maan parantamiseen ja veden puhdistamiseen. Työmaille saadaan tätä kautta vähäpäästöisiä tai jopa kokonaan hiilinegatiivisia tuotteita.  

”Biohiiltä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Tutkimme myös, voiko biohiiltä käyttää asfaltin tai betonin raaka-aineena. Molemmissa käyttökohteissa se voisi muiden keinojen ohella kumota jopa kaikki hiilipäästöt, mitä muutoin tuotannossa syntyy”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Rantsi GRK:lta kertoo. 

Biohiili sopii GRK:n ympäristötoiminnan ytimeen, sillä tuotannossa voidaan hyödyntää erilaisia biomassamateriaaleja ja jalostaa niistä hiilensidonnan sisältäviä tuotteita infrahankkeiden tarpeisiin. Yritys näkee biohiilen myös osana yritysvastuutavoitettaan eli oman toiminnan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. GRK aikoo rakentaa useita biohiililaitoksia tulevien vuosien aikana Suomeen, Ruotsiin ja Viroon.  

Utajärveltä liikkeelle 

Pohjois-Pohjanmaalle Utajärvelle 2023 aikana valmistunut laitos seisoo omassa rauhassaan Mustikkakankaan teollisuusalueella valtatie 22 varressa. Utajärven kunta ja Utajärven yrityspuisto Oy on laajentamassa teollisuusaluetta lähiaikoina. Vain 10 km päähän rakennetaan Skarta Energyn 200 MW aurinkoenergiapuisto, joten kunnassa on onnistuttu houkuttelemaan energia- ja kestävyyssiirtymän yrityksiä. Aurinkoenergiapuisto tarjonnee myös kiinnostavan vaihtoehdon toiminnan tarvitseman sähköenergian tuottamiseen. 

Biohiililaitoksen paikan valinnassa raaka-aineen saatavuus läheltä oli pääperuste. Lisäksi tontista oli neuvoteltu jo aiemmin Utajärven kunnan kanssa. GRK on jo kartoittanut seuraavien laitosten rakennuspaikkoja Suomessa, joten rakentamisen aloittaminen nopealla aikataululla on mahdollista, Rantsi sanoo. 

Katse kiertotalouskeskuksissa, biohiilessä ja pelletissä 

GRK on infra-alan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhtiön liiketoiminnasta suurin osa liittyy teiden, ratojen ja siltojen rakentamiseen. Liiketoiminta-alueita on useita, joista uusin on ympäristöliiketoiminta, johon kuuluu kierrätystoiminta ja biotuotteiden valmistus.  

Syksyllä 2022 GRK ilmoitti tähtäävänsä ympäristöliiketoiminnan kasvuun lisäämällä kiertotalouskeskuksia sekä investoimalla biohiilen ja pellettien tuotantoon. Samassa yhteydessä kerrottiin, että yhtiö aikoo investoida erilaisten jätemateriaalien käyttöön raaka-aineina ympäristöteknologiassa. 

Teknologian kehittämistä yhteistyössä 

Kaupallisen laajamittaisen biohiilituotannon rakentaminen ensimmäisten joukossa edellyttää yhteistyötä. GRK on valinnut biohiilen tuotannossa laitoskumppanikseen suomalaisen Carbon Balance Finland Oy:n. Keskeinen osa toimitusta on sisaryritys SFTecin kehittämä ModTec -biomassakuivuri.  

Utajärven laitoksen raaka-aine tulee pääosin läheiseltä Orasko Timberin sahalta. Raaka-aineena käytettävä puuhake syötetään tasokuivuriin, joka kuivaa pyrolyysiprosessin hukkalämmöstä saatavalla lämmöllä. Kuivurilinjasta hake menee välivarastoon, mistä sitä syötetään pyrolyysiin.  

Jatkuvaa tuotantoa 

Juha Roininen Carbon Balancelta kuvaa laitosta jatkuvatoimiseksi panosprosessiksi. Pyrolyysireaktoreita on samassa yksikössä itse asiassa kolme, jolloin saadaan jatkuva tuotanto, vaikka biohiili tuotetaankin panoksittain. Alkuenergia pyrolyysiin tuotetaan esipesissä käynnistyspolttimilla. Hake kiertää reaktorissa eräänlaisissa ruukuissa, joita on useampia per reaktori.  

Utajärven laitoksen suunniteltu tuotantokapasiteetti on noin 3000 tonnia biohiiltä vuodessa. ”Osa tuotetusta biohiilestä menee omaan käyttöön GRK:n infrakohteilla. ”Biohiilltä myydään nyt tilavuusperusteisesti, mutta jatkossa myös bulkkina painoperusteisesti”, kertoo tehdasprojektista GRK:lla vastaava Marko Nousiainen.

Vielä pellettiä päälle 

”Eikä tässä vielä kaikki”, sanoisi vaatehuoneen Simo. Utajärvellä tämä tarkoitta, että samalle tontille tulee vielä erillinen pelletin tuotantolinja. Käynnistys on suunniteltu 2024 alkupuolelle. 

Päätös liittyy osin ylijäämäiseen energiataseeseen, mitä pyrolyysista tulee. Kun vieressä ei ole kaukolämpöverkkoa oli lämmön hyödyntäminen kuivausenergiana sopiva ratkaisu, valottaa Nousiainen. Ajatus on käyttää sahanpurua pelletöintiin, jolloin toinen SFTecin kuivain kuivaa materiaalia pellettilaitosta varten.  

JPT Industrialin toimittamat pellettilaitteet tuottavat 1,5–2 tn premiumlaadun pellettiä tunnissa vuosituotannon asettuessa noin 10 000 tonniin. Linjaston jatkoksi rakennetaan pelletin varastosiilo toimitusautolla alta ajoa varten ja toinen siilo säkittämistä varten.

Aloituskuvassa Marko Nousiainen.